NÄMÄ KAURIIN METSÄSTYSSÄÄNNÖT KOSKEVAT METSÄPERÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KAURISSEURUEEN JÄSENIÄ.

1§ KAURISSEURUEESEEN LIITTYMISEN EHDOT

HENKILÖN TULEE OLLA METSÄPERÄN METSÄSTYSSEURAN JÄSENENÄ VÄHINTÄÄN (1) VUOSI.

HÄNEN TULEE OMATA RIITTÄVÄ KOKEMUS ASEEN KÄSITTELYSSÄ

IKÄ VÄHINTÄÄN 16 VUOTTA.

2§ MUUT VELVOITTEET

KAURISSEURUEESEEN LIITTYVÄ ON VELVOLLINEN TEKEMAAN TALKOOTYÖTÄ METSÄSTYSSEURAN, TAI KAURISSEURUEEN HYVÄKSI VÄHINTÄÄN KAKSI KERTAA SEN METSÄSTYSKAUDEN AIKANA, JOLLOIN HÄN ON OLLUT KAURIINPYYNNISSÄ.

TALKOOTYÖKSI KATSOTAAN METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA TEHTÄVÄ RIISTANHOITOTYÖ (MM. KAURIINRUOKINTA) JA MAJAN KUNNOSTUS YM. TYÖT.

SYKSYN KAURIIN PYYNTIIN OSALLISTUJAN TULEE HUOLEHTIA, ETTÄ HÄNELLÄ ON VOIMASSAOLEVA METSÄSTYSKORTTI, VALTION RIISTANHOITOMAKSU MAKSETTUNA , ASEENHALLUSSAPITOLUPA, SEKÄ SEURAN JÄSENMAKSU MAKSETTUNA.

JÄSENELLÄ TULEE OLLA VOIMASSAOLEVA MERKKI HIRVIASEELLA AMMUTTUNA, JOS KÄYTTÄÄ RIHLATTUA ASETTA.
JÄSENEN TOIVOTAAN OSALLISTUVAN TEIKONTUVAN PIENOISHIRVIRADALLA HARJOITUSAMMUNTOIHIN.

3§ METSÄSTYS

ENNEN METSÄSTYKSEN ALOITTAMISTA JÄSENEN ON OSALLISTUTTAVA KAURIINPYYNTIKOULUTUKSEEN MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN.

METSÄSTYS TAPAHTUU METSÄSTYSLAIN JA ASETUKSIEN MUKAAN, KAURIS-ISÄNNÄN VALVONNASSA JA HÄNEN KÄSKYJÄ NOUDATTAEN.

SAALIS JAETAAN YHTEISPYYNTIIN OSALLISTUJIEN KESKEN.

JOKAISEN SEURUEEN JÄSENEN ON TARVITTAESSA NÄYTETTÄVÄ KAURIS-ISÄNNÄLLE LAIN MÄÄRÄÄMÄT LUVAT (aseen hallussapitolupa, metsästyskortti, todistus ampumakokeesta, sekä seuran voimassa oleva jäsenmaksu), JA HÄNELLÄ TULEE OLLA LAIN MUKAISET VARUSTEET.

SELLAISTA SEURUEEN JÄSENTÄ JOKA TUOMITAAN METSÄSTYSRIKOKSESTA (ML72§), TAI METSÄSTYSRIKKOMUKSESTA (ML74§) METSÄSTYSSEURA EI VOI ENÄÄ LISÄTÄ RANGAISTUSTA

METSÄSTYKSEEN EI SAA OSALLISTUA

SELLAINEN HENKILÖ JOKA RIKKOO TAI JÄTTÄÄ NOUDATTAMATTA KAURISISÄNNÄN KÄSKYJÄ JA OHJEITA.
TAI JOS HÄN AIHEUTTAA AMPUMA-ASEELLA VAARAA, TAI VAHINKOA.
TAI JOS HÄN RIKKOO TÖRKEÄSTI HYVIÄ METSÄSTYSTAPOJA.
TAI JOS HÄN AIHEUTTAA SEURUEEN TOIMINNALLE HAITTAA JA ON SITEN ILMEISEN SOPIMATON KAURIINMETSÄSTYKSEEN.

YLLÄ MAINITUISTA RIKKOMUKSISTA RANGAISTUSSEURAAMUKSENA ON ASEETONTA PALVELUA KAURISSEURUEEN, TAI SEURAN HYVÄKSI.

MAHDOLLISISTA RANGAISTUKSISTA KAURIS-ISÄNNÄT PÄÄTTÄVÄT TAPAUSKOHTAISESTI.

JOS TAPAUS ON LAADULTAAN TÖRKEÄ TAI TAHALLINEN , VOIDAAN KAURIS-1SÄNTIEN ERIKSEEN TEKEMÄLLÄ PÄÄTÖKSELLÄ, EDELLÄ MAINITTUA RANGAISTUSTA MUUTTAA, ESIMERKIKSI SITEN, ETTÄ JÄSEN EROTETAAN PYYNTIKAUDEN LOPUKSI JA SAMALLA HÄN MENETTÄÄ LIHAOSUUDET JÄLJELLÄ OLEVALTA PYYNTIKAUDELTA. YLLÄ OLEVIA RANGAISTUSSEURAAMUKSIA EI SIIRRETÄ SEURAAVALLE PYYNTIKAUDELLE.

SELLAINEN SEURUEEN JÄSEN JOKA ON SELVÄSTI HUMALASSA PYYNNIN AIKANA POISTETAAN VÄLITTÖMÄSTI PYYNNISTÄ.

HUMALASSA OLOSTA ON RANGAISTUKSENA ASEETONTA PALVELUSTA KAURIS-ISÄNTIEN MÄÄRÄÄMÄLLÄ TAVALLA.

SEURUEEN JÄSEN JOKA AMPUU KAURISTA SITEN. ETTÄ LAUKAUS MENEE OHI, TAI ELÄIN VAIN HAAVOITTUU JOUTUU MAKSAMAAN SAKKOA KUNAKIN VUONNA ERIKSEEN SOVITUN SUMMAN KUITENKIN VÄHINTÄÄN 10 €. JOS ASE LAUKEAA VAHINGOSSA ON MAKSU SAMANSUURUINEN.

KAATAJAKSI KATSOTAAN SE HENKILÖ, JOKA ON AMPUNUT ENSIMMÄISEN KUOLETTAVAN LAUKAUKSEN. JA VOIDAAN JÄLKEENPÄIN KIISTATTA TODETA, ETTÄ KAURIS OLISI KAATUNUT 500 M SÄTEELLÄ OSUMAPAIKASTA. EPÄSELVISSÄ TAPAUKSISSA ESIM. SARVET TULEE LAITTAA ARVONTAAN AMPUJIEN KESKEN.

KAATAJALLE KUULUU PÄÄ JA SARVET. SEURUEENJÄSEN JOKA TIETÄÄ ENNEN METSÄSTYSKAUDEN (20.8 ) ALKUA OLEVANSA ESTYNYT OSALLISTUMAAN PYYNTIIN VAIN PUOLELLA AJALLA EI VOI OLLA TÄYDELLÄ OSUUDELLA MUKANA. KAURIS-ISÄNNÄT TEKEVÄT PÄÄTÖKSET POISSAOLO ASIASSA KUULTUAAN KYSEISTÄ HENKILÖÄ.

4§ KAURIS-ISÄNTÄ JA VARAISÄNTÄ VALITAAN TALVIKOKOUKSEN YHTEYDESSÄ.

KAIKKI SEURAN JÄSENET VOIVAT OSALLISTUA YHTEISPYYNTIIN EDELLÄ MAINITUIN EHDOIN.