Metsästysseuran perustamisen tarpeellisuus alkoi ilmetä 50-luvun puolivälistä lähtien. Ilmeni laitonta metsästystä, etenkin lintujen pyyntiä maanteiltä – vieläpä autoista käsin ammuttuna. Nämä laittomat pyyntitavat saivat silloiset metsästys – ja kennelaktiivit asialle oman järjestäytyneen seuran perustamiseksi alueellemme laittoman pyynnin saattamiseksi kuriin. Metsästysseuran tarkoitus on toimia maanomistajien kanssa yhteistyössä saattamalla metsästys lain ja asetusten vaatimusten mukaiseksi, pyrkiä myönteiseen suuntaan edistämään suhteita sekä sisäisesti että ulkoisesti, toimia riistakannan lisäämiseksi, säilymiseksi ja tasapainottamiseksi hyvinä riistavuosina ja saada vakiintuneet suhteet maanomistajiin. Näkyvin puuhamies oli Ville Myllykangas, joka kulki aktivoimassa talo talolta muita metsämiehiä kertoen samalla oman seuran tarpeellisuudesta. Näin saatiin aikaan ensimmäinen perustava kokous, joka pidettiin 29.1.1959. Myllykangas itse johti puhetta tuolloin ja sihteerin tehtäviä hoiti Erkki Mattila. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa metsästysseura, jonka nimeksi tuli Kankaan asemanseudun Metsästysseura ja tämä muutettiin myöhemmin Metsäperän metsästysseuraksi.
Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin siis Ville Myllykangas. Tätä tehtävää hän hoiti 16 vuotta aina kuolemaansa saakka. Perustetun seuran johtokuntaan kuuluivat Kusti Pietilä, Otto Laurila, Matti Uusitalo, Martti Nisula, Eino Hannula ja Joonas Pietilä, joka toimi myös varapuheenjohtajana. Varajäseninä olivat Esko Tuomikoski ja Lauri Rahkola. Helmikuun 28. päivänä 1959 yleisessä kokouksessa hyväksyttiin yhdistys-säännöt. Samassa kokouksessa valittiin rahastonhoitajaksi Vilho Syrjämäki. Maaliskuun 8. päivänä 1959 pidettiin ensimmäinen vuosikokous ja näin lähti käyntiin Metsäperän metsästysseuran toiminta, joka toimii edelleenkin erittäin aktiivisesti. Seuraan otettiin 18 ainaisjäsentä, jotka maksoivat kerralla jäsenmaksun 3000 vanhaa markkaa. Näin saatiin seuralle ensimmäiset käyttövarat. Seuran toiminta alkoi ja luvaton pyynti saatiin kuriin. Vuonna 1979 hankittiin seuralle oma tunnusmerkki kannettavaksi joko hihassa tai lakissa.1984 yleinen kokous oli antanut johtokunnalle valtuudet etsiä seuralle toimitiloja eli ns. metsästysmajaa. Johtokunta kierteli katselemassa eri autiotaloja ja kyseli ostomahdollisuuksia. Lähinnä oltiin kiinnostuneita Kankaan nuorisoseuran talosta ja metsästysseura olisi ollut valmis ostamaan talon.
Toisena vaihtoehtona esitettiin nuorisoseuralle, jolla ei silloin ollut toimintaa että seura vaikka lahjoittaisi talon metsästysseuralle, seura kunnostaisi sen ja jos nuorisoseuralla tulisi olemaan toimintaa saisi se vapaan käyttöoikeuden taloon. Niin tuli vuosi 1985 lokakuu ja Manta-myrsky, jolloin puuta kaatui kuin heinää. Hirvimiesten ja muidenkin metsästäjien keskuudessa alkoi pikkuhiljaa kypsyä ajatus uuden majan hankkimisesta. Alkoi vuosi 1986 ja loppiaispyhänä Heimo Pudas lähti näyttämään Alavieskan metsästysmajaa seuramme silloiselle johtokunnalle. Tämä käynti antoi hyvin voimakkaan sysäyksen johtokunnan jäsenille oman majan rakentamisesta. Paluumatkalla Alavieskasta tuli esille kaupungin uutta Teikon koulua varaama tontti. Johtokunta tutustui tonttiin ja totesi sen olevan sopiva majatontiksi. Ylimääräisen yleisen kokouksen päätöksellä päätettiin kaupungilta ostaa tontti. Kaupunki myi tontin seuralle ja Niemistön Kauko alkoi laatia piirustuksia ja kustannusarviota majaa varten. Samaan aikaan käynnistyi tuulenkaatojen keräys isänniltä. Keväällä kasassa oli n. 2000 tukkia, jotka Kukkolan Aulis sahasi valmiiksi tavaraksi. Toukokuussa Kylmäperän Ahti avasi rakennuspohjan ja tasasi tienpaikan. Näin päästiin pohjan tekoon ja juhannusviikolla valettiin pohja. Juhannuksen jälkeen päästiin varsinaisesti puutöihin ja näkyvää tuli nopeasti. Niemistön Kauko muurasi palomuurit ja savupiipun. Pian oli kattopeltien naulaus paikoilleen, seinät saivat eristeensä ja tuulilevyt. Ulkovuori tuli naulatuksi pikaisesti, ikkunat ilmestyivät paikoilleen, seinät saivat punaisen värin ja vuorilaudat valkoisen. Syyskuun alussa vietettiin harjannostajaisia. Tämän jälkeen päästiin sisustushommiin . Viimeistelytyöt saatiin päätökseen tammikuun aikana ja 1.2 1987 pidettiin ensimmäinen vuosikokous omassa valmiissa toimitalossa. Kesän 1987 aikana hirvimiehet rakensivat teurastamon sekä talkoilla tehtiin puuvaja. Vuonna 1988 pystytettiin pihalle lipputanko ja valettiin grillikatoksen pohja. Kesällä 1989 pystytettiin grillikatos. Teikon-tuvalla pidetään jatkuvasti erittäin runsaasti kursseja, kokouksia, koirakokeita, häitä, opintopiirejä, pikkujouluja yms.
Vuoden 1990 jälkeen seuran toiminta on vakiintunut normaalien metsästysseuralle kuuluvien asioiden hoitoon.
Teikon tuvan rakennuskuvia
